Muumihahmot Tove Janssonin omakuvina

Muumitarinat ovat saaneet vaikutteita monista eri asioista Tove Janssonin elämästä, kulttuurista ja ympäröivästä maailmasta - sekä tietysti hänen mielikuvituksestaan. Muumihahmot saattavatkin perustua eri ihmisiin Toven elämässä, vaikkakaan tämä ei ole faktaa, mutta hahmoista löytyy piirteitä ja ominaisuuksia, joita Tove on todennäköisesti tuonut myös itsestään. Mitkä muumihahmot kuvastavat Toven omaa luonnetta?

Muumilaakso ja muumien elintavat ovat saaneet vaikutteita suomalaisesta luonnosta ja kulttuurista. Varhaisten muumikirjojen taustalla on maailmansodan vaikutus, ja tarinoista on piileviä LBGTQ-teemoja. Kuten mikä tahansa taide, myös muumitarinat ovat luonnollisesti heijastuksia maailmasta sellaisena kuin niiden luoja sen näki.

Vaikka asiaa ei ole koskaan varmistettu, tulkintoja siitä ketä kukin hahmo voisi muistuttaa Toven todellisessa elämässä löytyy monia. Myös siitä miten Tove on saattanut peilata osia itsestään eri hahmoihin puhutaan usein.

Muumipeikko ja Tove

Yksi tulkinnoista on, että tarinoiden päähenkilö Muumipeikko on Toven ”alter ego”. Muumipeikon perheeseen kuuluva Muumimamma yhdistetään usein Toven äitiin Hamiin ja Muumipappa hänen isäänsä Faffaniin.

Vaikka oletus on hyvin yksinkertaistettu, on varmasti piirteitä, jotka Tove jakaa tämän ystävällisen peikon kanssa. Tove arvosti seikkailua ja tutkimusmatkailua, ja hän oli suuri luonnonystävä – aivan kuten Muumipeikko. Syvä kiintymys merta kohtaan on jotain, jonka Tove toi tarinoihin yleisesti ja erityisesti Muumipeikkoon.

Kuvakirjan Kuinkas sitten kävikään? Kirja Mymmelistä, Muumipeikosta ja pikku Myystä (1952) ensimmäiset rivit kuvaavat mahdollisesti saarireittiä, jota nuori Tove perheensä kanssa kulki rannan ja Pellingissä sijaitsevan kylän välillä. Tarinassa ”pikku Muumipeikko” kävelee äitinsä kanssa kotiin.

”On kello viis, kun varhaiseen kaupasta maitokannuineen käy kotiin Muumipeikko pien’, on pitkä taival metsätien.”

(Kuinkas sitten kävikään? Kirja Mymmelistä, Muumipeikosta ja pikku Myystä, 1952)

Nuuskamuikkunen ja Tove

Nuuskamuikkusen sanotaan usein muistuttavan Toven poikaystävää 40-luvulta, Atos Wirtasta, mutta monet Nuuskamuikkusen piirteet saattavat hyvin kuvata myös Tovea itseään. Hänkin oli itsenäinen oman tien kulkija, jolle vapaus oli tärkeää. Myös Tove arvosti omaa tilaa ja rauhallisia mietiskelyhetkiä (vilkkaan sosiaalisen elämänsä lisäksi!).

Nuuskamuikkunen saattaa olla jonkinlainen luovuuden ilmentymä. Hänen musiikillinen lahjakkuutensa, loputon inspiraation tavoittelu ja kyky nähdä kauneutta ympärillään ovat piirteitä, joita Tove ehkä tunsi omassa omistautumisessaan taiteelle.

Nuuskamuikkunen voidaan helposti nähdä myös ilmentymänä Toven suunnattomasta rakkaudesta luontoon.

Tiuhti ja Viuhti, ja Tove

Tiuhti ja Viuhti ovat erottamaton kaksikko, jonka luomisella oli Tovelle henkilökohtaisesti syvä merkitys: he kuvastavat Toven ja Vivica Bandlerin rakkaustarinaa. Alkuperäiskielellä (ruotsiksi) Tofslaniksi ja Vifslaniksi kutsuttujen hahmojen nimet ovatkin samat lempinimet, joita Tove käytti hänestä ja Vivicasta – viittaus, joka jää huomaamatta nimien suomenkielisessä käännöksessä.

Muut hahmot ja Tove

Muumitarinoiden eri hahmot luovat niin laajan kirjon piirteitä ja omituisuuksia, että olisi oikeastaan mahdotonta olla löytämättä lähes jokaisesta jotakin itsestään.

Esimerkiksi Pikku Myyn on sanottu kuvastavan Toven ja hänen ystäviensä suoraviivaista ja rehellistä kommunikointityyliä. Toven ahkeruus ja huolellisuus hänen työssään näkyy Hemuleissa, kun taas henkilökohtaiset pelot ja yksinäisyys; asiat, joiden kanssa kaikki ihmiset taistelevat, ilmentyvät Mörössä.

Tovella on myös yhtäläisyyksiä Kuka lohduttaisi Nyytiä? –kuvakirjan Nyytin (ruotsiksi Toft) kanssa – toinen pieni ja hieman sisäänpäinkääntynyt olento.

Ketä muumihahmoa luulet muistuttavasi eniten? Tee hahmotesti ja ota selvää!

25.3.2024

Kuka oli Nuuskamuikkusen esikuva?

Nuuskamuikkusen esikuvana ei toiminut vain yksi ihminen, vaan useampi Tove Janssonin läheinen ja jopa hän itse. Lue teorioista täältä!