Tove Jansson

Tove Jansson on yksi Suomen kaikkien aikojen tunnetuimmista taiteilijoista. Mittaamattoman arvokas elämäntyö tulee esille usean eri taiteenlajin kautta Toven luodessa uransa niin kirjailijana, taidemaalarina, pilapiirtäjänä kuin sarjakuvataiteilijanakin.

Hänellä oli värikäs ja monipuolinen ura, mutta Jansson tunnetaan ennenkaikkea Muumien luojana. Muumitarinoita julkaistiin Janssonin elämän aikana romaaneina, kuvakirjoina ja sarjakuvina ja niitä on käännetty jo noin viidellekymmenelle kielelle. Tove Janssonin taidokkuus kirjailijana tulee esille ennenkaikkea siinä, että samaan aikaan hän onnistui osuvasti kirjoittamaan niin lapsille kuin aikuisillekin.

tovejansson.com

Perhe

Toven vanhemmat olivat suomenruotsalainen Viktor Jansson (s. 1886) ja ruotsalaissyntyinen Signe ”Ham” Hammarsten-Jansson (s. 1882). Pari tapasi opiskellessaan Pariisissa ja he avioituivat vuonna 1913.

Viktor loi uraansa kuvanveistäjänä ja hänen veistosten lempiaiheita olivat mm. tyylitellyt naishahmot. Yksi hänen tunnetuimmista julkisista veistoksistaan on Convolvulus (1931) Helsingin Kaisaniemen puistossa. Veistoksen mallina toimi hänen oma tyttärensä, Tove Jansson.

Signe puolestaan työskenteli graafikkona ja suunnitteli esimerkiksi Suomen Pankille seteleitä ja oblikaatioita. Hän myös piirsi Suomen postimerkit noin kolmenkymmenen vuoden ajan. Vuosien 1929-1962 aikana hän suunnitteli noin 200 erilaista postimerkkiä joita painettiin yhteensä noin kuusi miljardia kappaletta.

Tovella oli kaksi pikkuveljeä, Per Olov Jansson (s. 1920) ja Lars Jansson (s. 1926), jotka molemmat loivat uraansa taiteilijoina. Per Olovista toimi sodan jälkeen valokuvaajana Larsin aloittaessa uransa kirjailijana ja jatkaen Muumien sarjakuvapiirtäjänä. Sisaruksilla oli elämänsä aikana paljon yhteisiä projekteja, tunnetuimpina Toven ja Larsin yhteiset Muumi-sarjakuvat sekä Per Olovin dokumentaatiot Tovesta sekä hänen töistään ja urastaan.

Perheen ja kodin merkitystä Toven uraan ei voi korostaa liikaa. Perheenjäsenet luottivat toisiinsa ja tukivat toinen toisiaan kaikin tavoin. Taiteilijaperheen arki taiteellisten tempausten ja arjen kompromissien välillä loivat pohjaa Toven filosofiselle otteelle hänen taiteilijaurallaan.

Saaret

Tove vietti pitkiä aikoja lapsuudestaan Ruotsissa sukulaistensa luona. Hammarsten-suvun yhteinen kesänviettopaikka oli Blidössä Tukholman saaristossa ja sen huvilasta ja sitä ympäröivästä laaksosta Tove sai inspiraationsa Muumitalolle ja Muumilaaksolle.

Tukholman saaristossa, kuin yhtälailla myös Porvoon Pellingissä vietetyt lapsuuden kesät tekivät meren ja saariston Tovelle hyvin tutuiksi. Toven rakastaessa saaria, hänellä oli jo varhain unelma oman saaren omistamisesta. Tove löysikin elämänkumppaninsa Tuulikki Pietilän kanssa 1960-luvun alussa Klovharjun saaren Pellingin saaristosta Porvoon edustalta. Saarelle he rakensivat pienen mökin joka toimi heidän kotinaan noin 30 kesän ajan. Saaret merkitsivät Tovelle vapauden vertauskuvaa.

Opiskelu

Keväällä 1930 Tove Jansson päätti koulunsa Brobergska samskolanissa, Helsingin suurimmassa ruotsinkielisessä yhteiskoulussa ja jo syksyllä hän pääsi Tukholman taideteolliseen kouluun opiskelemaan mainospiirtämistä ja muotoilua. Vuonna 1933 Tove Jansson palasi Tukholmasta Helsinkiin ja jatkoi opintojaan Suomen Taideyhdistyksen Piirustuskoulussa (nykyisin nimeltään Taideyliopiston Kuvataideakatemia). Opinnot koulussa hän päätti vuonna 1937. Tove opiskeli elämänsä aikana myös mm. Pariisissa.

Matkustelu

Tove eli elämänsä aikana useita pidempiä jaksoja Ruotsin lisäksi mm. Ranskassa Pariisissa. Niin pidempi- kuin lyhyempiaikaisillakin matkoillaan hän sai paljon vaikutteita töihinsä erilaisista tyylisuuntauksista.

1970-luvulla Tove teki myös kumppaninsa Tuulikki Pietilän kanssa noin kahdeksan kuukautta kestäneen maailmanympärysmatkan. Matkalla yhdistyivät erilaiset työasiat Muumien maailmanvalloituksen valvomisesta kirjojen kirjoittamiseen, kuin yhtälailla myös rentoutuminen ja työasioiden unohtaminen.

Matkustaminen oli Tovelle yksi elinehdoista ja matkoillaan hän sai mahdollisuuden työskentelyrauhaan sekä juuri erilaisiin uusiin vaikutteisiin.

Ateljeekoti

Vuonna 1944 Tove muutti torniateljeehen Ullanlinnaan ja siitä tuli Toven koti useiden vuosikymmenten ajaksi. Ullanlinnankadun ateljeessaan hän työsti myös tunneituimpia töitään ja kirjoituksiaan, esimerkiksi ensimmäisen Muumi-kirjan. Ateljeessa Tove sai olla rauhassa ja omistautua taiteelle ja yhtä lailla siellä hän pystyi myös säätelemään altistumistaan julkisuudelle.

Ura kirjailijana

Tove kirjoitti uransa aikana Muumi-kirjojen lisäksi 12 romaania ja novellia. Tovea on kehuttu ansioituneena kirjailijana joka onnistuneesti käytti eri kirjallisuudenlajeja kuten yleisproosaa, satuja, fantasiaa, seikkailua, muistelmia sekä myös dramaattista kerrontaa. Tove keskittyi teoksissaan oman aikansa maailmaan ja etenkin ihmissuhteisiin mutta yhtälailla hänen kirjoissaan korostuu kodin, työn, rakkauden merkitys sekä asioiden epävarmuus ja suhteellisuus.

Vaikka Tove nähdään ansioituneena taiteilijana ennenkaikkea kirjallisen tuotantonsa perusteella, hän itse piti kirjoittamista harrastuksena kuvataiteen ohessa. Lukuisat kirjallisuuspalkinnot ja erilaiset tunnustukset eivät niinkään olleet Tovelle suuria asioita, vaan tärkeintä hänelle oli läheistensä hyväksyntä ja arvostus.

Ura kuvataiteilijana

Kuvataiteilijana Jansson oli monilahjakkuus halliten monia tekniikoita ja seuraten eri tyylisuuntauksia. Taiteilijana hän loi niin erilaisia maalauksia, julkisia tilaustöitä kuin grafiikkaakin. Hänen lähtökohtanaan oli aina jokin todellinen ja konkreettinen aihe aina maisemista muotokuviin ja asetelmiin.

1940-luvun alussa Jansson työskenteli pilalehti Garmin johtavana taiteilijana. Noin viidentoista vuoden aikana hän piirsi lehdelle noin sata kansikuvaa ja kuutisensataa muuta piirrosta. Jansson kuvasi piirroksissaan niin taiteilijaelämää kuin sota-ajan arkea, eniten hän kuitenkin nautti poliittisten pilapiirrosten tekemisestä.

Julkiset tilaustyöt ja koristemaalaukset olivat merkittävä osa Tove Janssonin tuotantoa. Mm. Helsingin Kaupungintalon fresko Juhlat kaupungissa ja Auroran lastensairaalan ja useiden koulujen ja lastentarhojen seinämaalaukset, sekä esimerkiksi Teuvan kirkon alttaritaulu ovat hänen merkittävimpiä julkisia kuvataiteellisia töitään.

Jansson piti uransa aikana myös lukuisia yksityisnäyttelyitä joita vertailemalla näkee tyylin ja muotokielen kehittymisen hänen taiteilijaurallaan. Yksityiskohtaiset sommitelmat ja asetelmat muuntuivat pelkistämisen kautta yksinkertaisemmiksi ja osin myös abstrakteiksi. Matkustelun merkitystä Tove Janssonin taiteelliseen tuotantoon ei voi myöskään korostaa liikaa mutta vaikka hän seurasi kansainvälisiä trendejä, hän ei itse lähtenyt niihin mukaan vaan hänen päämääränään oli aina kunnioittaa taiteellisia perusarvoja.

Helsinki 9.8.1914 – Helsinki 27.6.2001