Mörkö oli iloinen nähdessään hänet. Mörkö ei välittänyt myrskylyhdystä. Mörkö oli iloinen siksi, että Muumipeikko oli tullut tapaamaan häntä.
Mörkö, kirjasta Muumipappa ja meri (1965)
Niiskuneiti pisti vapisten käpälänsä Muumipeikon tassuun, ja tämä tunsi itsensä hyvin suojaavaksi ja miehekkääksi.
, kirjasta Taikurin hattu (1948)
Jos tietäisin hänen tietävän, että minä kiipeän näiden vuorten yli hänen takiaan, niin silloin minä voisin kiivetä.
Muumipeikko, kirjasta Taikatalvi (1957)
Nuuskamuikkunen oli hänen paras ystävänsä. Tietenkin hän piti kovasti myös Niiskuneidistä, mutta eihän se tietenkään ollut aivan samaa, koska tämä oli tyttö.
Muumipeikko, kirjasta Vaarallinen juhannus (1954)
Täällä on paljon sellaista mitä ei voi ymmärtää. Muumimamma sanoi itsekseen. – Mutta miksi kaiken oikeastaan pitäisi olla juuri niin kuin on tottunut?
Muumimamma, kirjasta Vaarallinen juhannus (1954)
Nyt sinä olet aivan sen näköinen kuin olisit tullut vääriin kutsuihin, sanoi pikku Myy.
Pikku Myy, kirjasta Taikatalvi (1957)
Elämä on aika kummallista. Tässä sitä on ikänsä uskonut, että hopeatarjotinta voi käyttää vain yhdellä tavalla, ja sitten se onkin paljon parempi johonkin aivan muuhun.
Muumimamma, kirjasta Taikatalvi (1957)