”Niinä aikoina he asuivat yhdessä talonpeikkojen kanssa ihmisten kodeissa, yleensä kaakeliuunien takana.
– Joitakin meistä asuu siellä varmasti vieläkin, sanoi Muumimamma.
– Siellä missä ihmisillä on vielä kaakeliuuneja, nähkääs. Mutta lämpöjohdoista me emme pidä.
– Tiesivätkö ihmiset meistä silloin? kysyi Muumipeikko.
– Jotkut, vastasi hänen äitinsä.
– Enimmäkseen he huomasivat meidät kylmänä tuulahduksena niskassa – yksin ollessaan.”
- Muumit ja suuri tuhotulva, 1945
Ensimmäisessä Muumi-tarinassaan Tove Jansson kuvailee Muumipeikkojen alkuperää ja mieltymystä kaakeliuuneja kohtaan. Muumilaaksossa ei ollut lainkaan sähköisiä lämmitysjärjestelmiä, vaan siellä lämmiteltiin polttamalla tulta kaakeliuuneissa, ellei siellä asustellut esi-isää. Muumipeikot asuivat aikojen alussa näet kaakeliuunien takana, joten oli syytä tarkistaa ennen tuleen tuikkaamista, ettei uunin takana ollut asukkaita. Tänä vuonna on kulunut 75 vuotta ensimmäisen Muumi-tarinan julkaisusta, ja juhlavuoden kunniaksi Moomin Characters kerää rahaa Itämeren puhdistamiseen. Meren, joka toimi Tove Janssonin lukuisten Muumi-tarinoiden inspiraation lähteenä.
Hyvä tapa auttaa Itämerta on valita uusiutuvaa energiaa
Itämeren monivuotinen kasvillisuus toimii meremme keuhkoina ja on edellytys meren monimuotoiselle elämälle, mutta ilmastonmuutos ja sen seuraukset uhkaavat myös Itämeren herkkää ekosysteemiä. Itämeren viileisiin vesiin tottuneiden lajien on vaikea sopeutua lämpeneviin olosuhteisiin. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäksi myös lisäävän sateisuutta Itämeren rannoilla jolloin suurempi sademäärä kasvattaa ravinnevalumia maalta mereen.
Energiantuotanto on yksi suurimmista ilmastopäästöjä aiheuttavista toimialoista ja siksi uusiutuvaan energiaan panostaminen auttaa myös Itämerta voimaan paremmin tulevaisuudessa. Uusiutuvia energianlähteitä ovat mm. aurinko- ja tuulivoima sekä biokaasu.
Muumilaakson sähkö hiukan epätavallisemmassa muodossa
Tietystihän Muumilaaksossa oli myös sähköä – se vain sai hieman epätavallisemman muodon: hohtava ja pitkulainen, kuin kävelevä sukka jaloilla. Kuvaus koskee tietystikin Hattivatteja.
Muumipappa kuvailee muistelmissaan ensimmäistä kohtaamistaan näiden sähköisten laumaeläinten kanssa ja jopa unelmoi muuttavansa elämään heidän kanssaan “huonoa elämää”:
“Juuri silloin huomasimme kokonaisen laivaston pieniä veneitä, jotka olivat lähdössä merelle. Ne liukuivat kevyesti kuin perhoset kuvajaisensa yli. Kaikki veneet olivat täynnä hiljaista väkeä: pieniä harmaanvalkeita olentoja, jotka istuivat tiiviisti vierekkäin ja tuijottivat merelle.
– Hattivatteja, sanoi Fredrikson. – Purjehtivat sähköllä.
– Hattivatteja, minä kuiskasin järkyttyneenä. – Jotka vain kulkevat kulkemistaan, tulematta koskaan perille…
– Ne latautuvat ukonilmalla, sanoi Fredrikson. – Polttavat kuin nokkoset.
– Ja viettävät huonoa elämää, ilmoitti Juksu.
– Huonoa elämää? minä sanoin kiinnostuneena. – Millä tavalla?
– En oikein tiedä, sanoi Juksu. – Ehkä ne tallaavat toisten kasvimaat ja juovat olutta.
Me istuimme pitkän aikaa ja katselimme hattivatteja, jotka purjehtivat kohti taivaanrantaa. Tunsin outoa halua lähteä mukaan heidän salaperäiselle matkalleen ja viettää huonoa elämää. Mutta en sanonut mitään. “
Muumipapan urotyöt, 1950
Ja tietysti Pikku Myy on myös nopea löytämään tavan käyttää Hattivatteja energianlähteenä, mutta se onkin jo toinen tarina.
Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä – #MEIDÄNMERI-kampanja apuun
Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä ja sen vakavin ympäristöongelma on rehevöityminen. Vaikka merta rehevöittävät ravinnepäästöt ovat viime aikoina vähentyneet, rehevöitymisen näkyvät merkit, kuten sinileväkukinnat, veden sameneminen sekä pohja-alueiden hapettomuus vaivaavat Itämerta edelleen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kiihdyttävät Itämeren rehevöitymistä entisestään. Muumi-tarinoista tutut leikit ja seikkailut meren rannoilla ja aalloilla eivät näyttäisi samalta nykypäivän ympäristössä.
Muumi-tarinoiden 75-vuotisjuhlavuoden 2020 kunniaksi rakennettu #MEIDÄNMERI-kampanja toteutetaan yhteistyössä Itämeren suojelussa kansainvälisesti ansioituneen John Nurmisen Säätiön kanssa, ja sen tavoitteena on kerätä miljoona euroa säätiön työhön. Kampanjan tavoitteena on lisätä tietoutta Muumi-tarinoiden inspiraationlähteenä toimineen Itämeren tilasta ja sen suojelukeinoista sekä kerätä varoja John Nurmisen Säätiön työhön meren ja sen perinnön pelastamiseksi.
Voit osallistua kampanjaan joko suoralla lahjoituksella osoitteessa www.meidänmeri.fi tai ostamalla kampanjatuotteita.
Auta Itämerta syömällä lähikalaa!
Mitä olisikaan Muumitarinat ilman kalastusretkiä? Kalastus on Muumilaaksossa tavallista, ja Muumiperheen seikkailut suuntautuvat usein merelle
Muumimaisiin seikkailuihin – valitse ympäristöystävälliset polttoaineet ja kulkuvälineet!
Satuhahmot voivat hyödyntää pehmoisia pilviä, mutta todellisessa maailmassa tarvitaan muutakin kuin tiivistettyä kosteaa ilmaa.