Tove Janssonin muumitarinoille on ominaista niiden hienovaraisuus, lämpö ja selkeys sekä se, miten hahmot valottavat inhimillisiä ominaisuuksia ja piirteitä. Ninnin, näkymättömän lapsen, tarina on yksi selkeimmistä kehityskertomuksista, jossa jokainen askel henkilökohtaisessa kehityksessä näkyy konkreettisesti siinä, miten Ninni tulee näkyväksi itselleen ja siten myös muille, ja miten Ninni lopulta uskaltaa ja onnistuu ottamaan paikkansa yhdessä muiden kanssa.
Tove Janssonin novellikokoelma Näkymätön lapsi julkaistiin vuonna 1962. Tarina näkymättömästä lapsesta on yksi kokoelman yhdeksästä tarinasta. Näkymätön lapsi on yksi Tove Janssonin rakastetuimmista tarinoista, joka on innoittanut lukemattomia sovituksia teatterilavoille, tv-sarjoihin ja peleihin.
Kaltoinkohtelun seurauksena Ninnistä tulee tyttö, joka ei uskalla ottaa paikkaansa, tyttö, joka ei enää osaa ottaa paikkaansa. Hän haluaa miellyttää muita, jotta hän ei kiinnittäisi huomiota itseensä. Hän elää näkymättömyyden suojassa, jossa hän tuntee olonsa turvalliseksi ja jossa hän ei halua eikä voi kuunnella sisintään.
Tuu-tikki vie Ninnin Muumiperheen luo siinä toivossa, että he voivat auttaa Ninniä. Muumimamma, Muumipeikko, Pikku Myy ja Muumipappa kohtaavat Ninnin kukin omalla tavallaan. He antavat Ninnin olla rauhassa, kokeilla asioita, olla epävarma ja pelokas, mutta myös yllyttävät häntä päästämään tunteensa ulos, ottamaan paikkansa ja puhumaan. Ninni oli aiemmin asunut sukulaisen kanssa, joka ei nähnyt häntä. Muumiperheen jäsenistä tulee peilejä, joissa Ninni voi nähdä ja kohdata itsensä.
Kuuntele tarina Näkymätön lapsi
Useimmat meistä tunnistavat jossain määrin, että tietyissä tilanteissa emme halua ottaa paikkaamme, haluamme olla anonyymejä ja olemme epävarmoja siitä, hyväksytäänkö meidät. Useimmat ihmiset ovat myös kokeneet, ettei heitä nähdä. Näkymätön lapsi -tarina kertoo meille, että meitä luonnehtivat ne tilanteet, joissa olemme, sekä ihmiset, jotka ympäröivät meitä ja joita tapaamme. Emme ole yksin vastuussa siitä, keitä olemme, ja oikeassa yhteydessä ja oikeiden ihmisten kanssa voimme uskaltaa muuttaa sitä, mitä haluamme muuttaa.
Kysymyksiä pohdittavaksi tarinan lukemisen tai kuuntelemisen jälkeen
Seuraavassa on kysymyksiä, joita voit käyttää pohjana tarinan teemoista käytävälle keskustelulle. Keskustelkaa ja kertokaa toisillenne ryhmissä, tai jos se sopii ryhmälle paremmin, keskustelkaa ja antakaa jokaisen kirjoittaa ylös henkilökohtaisemmat vastaukset.
Kuultuasi tarinan Ninnistä, miten kuvailisit häntä kolmella sanalla?
Ninni on huono leikkimään, miksi luulet sen olevan niin?
Onko sinusta joskus tuntunut, ettet sovi joukkoon? Että sillä hetkellä et pysty tekemään sitä, mitä muut pystyvät tekemään? Kerro meille siitä tilanteesta.
Muumiperheen eri jäsenet kohtelevat ja auttavat Ninniä eri tavoin. Muistatko, miten he tekivät sen?
Miten sinä olisit halunnut kohdella Ninniä?
Miten sinä haluaisit auttaa häntä?
Ninni ei voi aluksi suuttua. Voitko sinä suuttua?
Uskallatko näyttää muille, että olet vihainen?
Milloin uskallat näyttää, että olet vihainen?
Milloin et uskalla näyttää, että olet vihainen?
Milloin sinun mielestäsi on hyvä olla vihainen?
Oletko koskaan tuntenut itsesi huonosti kohdelluksi ja siten näkymättömäksi, ei nähdyksi, ei tärkeäksi? Mitä olisit halunnut sillä hetkellä?
Mitä joku muu olisi voinut tehdä puolestasi silloin?
Jos kysymys on vaikea, nämä vaihtoehdot voivat auttaa. Olisitko toivonut:
a) Muumimamman rauhallista kärsivällisyyttä?
b) jonkun, joka olisi näyttänyt ja opettanut sinulle niin kuin Muumipeikko tarinassa?
c) jonkun Pikku Myyn kaltaisen, joka rohkaisisi sinua puhumaan ääneen?
Ninni näyttää aluksi haluavan olla näkymätön. Miksi luulet, että hän haluaa olla näkymätön?
Oletko koskaan halunnut olla näkymätön, koska et halua viedä tilaa, vaan haluat mieluummin katsella? Kerro meille siitä ajasta.
Ninnistä tulee jälleen näkyvä, kiitos sen, että Muumiperhe osoittaa hänelle huolenpitoa ja kunnioitusta.
Milloin sinä tunnet itsesi nähdyksi? Milloin tunnet itsesi pidetyksi?