Uskaltaisitko sinä kokeilla Tove Janssonin huimaa kalliokäymälää?

Tove Janssonin kesäparatiisisaaren Klovharunin WC-istuin oli aikoinaan melko eksoottinen. Haastattelussamme Janssonin amerikkalainen kääntäjä Thomas Teal puhuu kuinka hänelle esiteltiin saaren käymälä kallionreunalla. Käytämme samalla myös tilaisuutemme kertoa, miksi tällaista järjestelyä ei saaristossa suositella enää tänä päivänä.

Unohtumaton vierailu Klovharunin saarella

Palkittu amerikkalainen kääntäjä Thomas Teal on kääntänyt monia Tove Janssonin teoksia ruotsista englanniksi. Hän aloitti tekstien kääntämisen 1970-luvulla Kesäkirjasta ja Aurinkokaupungista, ja myöhemmin hän on kääntänyt muun muassa teokset Kunniallinen petkuttaja ja Reilua peliä, sekä viimeiseksi esseen Saari. Yhdellä Suomen vierailullaan Teal vieraili Tove Janssonin ja Tuulikki Pietilän rakastetulla Klovharunin saarella Pellingin saaristossa. Siitä muodostui vierailu, jota hän ei heti unohda, etenkin varsin erityisten WC:n takia.

“Tulin Klovharuniin iltapäivällä. Muutama tunti myöhemmin Tove näytti minulle ulkokäymälän. Mutta kävi ilmi, että ulkona ei ollut käymälää”, Teal kertoo.

”Mitä siellä oli… Sitä on vaikea uskoa, joskus minun itsenikin on vaikea uskoa, että se oli niin”, hän sanoo ja aavistamme, että nyt kuvailtu WC on erityinen.

”Tämän täytyy olla testi tai vitsi”

Klovharun on hyvin pieni, kivinen luoto kauimpana ulkosaaristossa Suomenlahden itäosassa. Korkeimmalla pienen luodon länsipuolella on vain paljaat kalliot. Teal kuvailee kuinka saari tuossa paikassa päättyy jyrkkään kallioon suoraan mereen. Kalliokielekkeen yläosassa on rautatanko, jossa on silmukalla kiinnitetty köysi.

”Tarkoituksena oli kietoa köysi käden ympärille ja pitää kiinni köydestä. Sitten istut aivan reunalle ja nojaudut taaksepäin… tein niin seuraavana aamuna”, Teal selittää kertomatta sen tarkemmin yksityiskohdista.

Tealistä tuntui, että siitä oli matkaa mereen 20 metriä, mutta hän arvioi, että se oli oikeasti vain kaksi, mahdollisesti kolme metriä.

Sniff-klipptoalett

”Mutta se oli niin akrobaattista ja vaarallista ja erittäin julkista. Seisoessasi siellä, metrin tai kahden korkeudessa nojaten taaksepäin suorittaaksesi tarpeesi, näyit noin 7-8 kilometriä joka suuntaan. Ja se on vähintä mitä siinä tilanteessa haluat”, Teal sanoo.

”Kun Tove näytti sen minulle ensimmäisen kerran, ajattelin, että tämä oli testi tai vitsi. Mutta ei, se ei ollut!” hän päättää naurahtaen, jonka mukaan kokemus jälkikäteen ajateltuna on silti enemmän hilpeä kuin traumaattinen.

70-luvulla ei tiedetty haitallisista seurauksista

Myöhemmin saaren toiselle puolelle rakennettiin perinteisempi katolla ja ovella varustettu huussi. Nykyään ei ole suositeltavaa hoitaa tarpeitaan mereen, kuten onnellisella 1970-luvulla. Tuolloin Itämeri voi huomattavasti paremmin kuin nykyään. Merivesi oli kirkasta, ja useimmilla ei ollut aavistustakaan haitallisista seurauksista, joita rehevöityminen aiheuttaa herkälle Itämerelle. Nykyään Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä – sen leväkukinnat ovat lämpiminä kuukausina valtavia.

Itämerta rehevöittävät nykyisin eniten maatalouden valumavedet, jotka sisältävät paljon levien tarvitsemia ravinteita: typpeä ja fosforia. Vaikka kaupunkien ja teollisuuden jätevedet puhdistetaan nykyisin entistä tehokkaammin, myös niiden ravinteet kuormittavat merta. Tämän hetkisessä Itämeren herkässä tilanteessa mahdolliset lisäkuormat ovat ongelmallisia, ja siksi ihmisen ei pitäisi tehdä tarpeitaan mereen. John Nurmisen Säätiö on laskenut, että yksi virtsaamiskerta mereen kasvattaa 600 grammaa levää, eli 70 mereen virtsaamiskertaa vastaa 40 kg levää.

Voit itse vaikuttaa omaan ravinnekuormitukseesi: Pidä pyykki- ja tiskivedet pois merestä ja järvestä kesämökilläkin. Kaada tiski- ja pesuvedet metsänreunaan tai kukkapenkkiin, missä kasvit voivat hyödyntää ravinteet. Huolehdi, että viemäröidyt jätevedet tulevat puhdistetuksi säädösten mukaan joko paikan päällä tai johdetaan kunnalliseen viemäriin. Kaupungeissa modernit puhdistuslaitokset poistavat suurimman osan merta rehevöittävistä ravinteista, mutta mökillä kompostoiva käymälä on usein paras vaihtoehto. Mökkikohtaiset pienpuhdistamot eivät välttämättä poista ravinteita tehokkaasti, mutta hyvin toimivasta kompostikäymälästä ravinteet voi kierrättää hyötykäyttöön puutarhassa.

Jos haluat tietää lisää Toven and Tuulikin elämästä Klovharussa, tämä video on erinomainen lähde!

Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä – #MEIDÄNMERI-kampanja apuun

Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä ja sen vakavin ympäristöongelma on rehevöityminen. Vaikka merta rehevöittävät ravinnepäästöt ovat viime aikoina vähentyneet, rehevöitymisen näkyvät merkit, kuten sinileväkukinnat, veden sameneminen sekä pohja-alueiden hapettomuus vaivaavat Itämerta edelleen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kiihdyttävät Itämeren rehevöitymistä entisestään. Muumi-tarinoista tutut leikit ja seikkailut meren rannoilla ja aalloilla eivät näyttäisi samalta nykypäivän ympäristössä.

Muumi-tarinoiden 75-vuotisjuhlavuoden 2020 kunniaksi rakennettu #MEIDÄNMERI-kampanja toteutetaan yhteistyössä vesistöjen suojelussa kansainvälisesti ansioituneen John Nurmisen Säätiön kanssa, ja sen tavoitteena on kerätä miljoona euroa säätiön työhön. Kampanjan tavoitteena on lisätä tietoutta Muumi-tarinoiden inspiraationlähteenä toimineen Itämeren tilasta ja sen suojelukeinoista sekä kerätä varoja John Nurmisen Säätiön työhön meren ja sen perinnön pelastamiseksi.

Voit osallistua kampanjaan joko suoralla lahjoituksella osoitteessa www.meidänmeri.fi tai ostamalla kampanjatuotteita.

#Oursea_image_1_RGB

23.6.2020

Toimi kuten Muumiperhe – suosi ekologisia puhdistusaineita

Muumiperheen tapa säästää tiskipinot sadetta odottamaan nähdään Tove Janssonin kirjoittamassa sarjakuvassa Kuvitteluleikki, joka julkaistiin alkuperäiskielellä ruotsiksi vuonna 1956. Sarjakuvassa Muumimamma on Viljonkan neuvomana palkannut kotiapulaisen – Miisan. Sateen pesemät tiskit voivat tuntua…