Muumipeikon juhannusruno ja sen historia

Muumipeikon juhannusruno on suomennettu alunperin Tove Janssonin ruotsiksi kirjoittamasta Mumintrollets visa -laulun toisesta säkeistöstä (suom. Muumipeikon laulu).

Laulu sävellettiin Lilla Teaternissa vuonna 1958 esitettyyn Troll i kulisserna -näytelmään kun se siirtyi Tukholmaan vuonna 1959. Lilla Teaternin arkistosta löytyvästä näytelmän ensimmäisessä käsikirjoituksessa mukana on ainoastaan pelkkä teksti ja Tukholman teatteriesityksiä varten näytelmän ohjaaja Vivica Bandler tilasi Tove Janssonilta ja Lilla Teaternin säveltäjä Erna Taurolta kuusi laulua (Sex Muminvisor), joiden joukossa oli Muumipeikon laulun lisäksi muun muassa Pikku Myyn laulu (Lilla Mys visa). Kyseiset muumilaulut julkaistiin sittemmin vuonna 1960 Mumintrollen-nimisellä EP-levyllä.

Ihastuttavan runon siivittämänä oikein antoisaa juhannusta teille kaikille Muumifaneille!

Muumipeikon juhannusruno Pään painan ruohikolle ja oion jalkojain. En jaksa pohdiskella, mä tahdon olla vain. Sen viisaammat voi tehdä, mä päivän kultaan jään. Mä tunnen kaikki tuoksut ja luonnon loiston nään. Voi leikitellä mielikseen, voi ottaa jättää paikoilleen tai olla niin kuin luonnostaan ja maata vaan. Mä peikko siihen uskoon jään, on maailmaa tää minkä nyt mä nään.

 

Kansikuva: Tove Jansson / Vaarallinen juhannus © Moomin Characters™
Runon fontti: Tove Janssonin käsialan perusteella luotu fontti, Tove Script