Haisuli, hurmaava lurjus

Haisuli on pieni ja kiukkuinen olento, joka tekee jatkuvasti kolttosia Muumilaakson asukkaille. Hän on kelmi ja ylpeä siitä! Haisuli haistaa tuottoisat tilaisuudet, ja hänellä on aina jokin tihutyö meneillään. Muumiperhe on hyvissä väleissä hänen kanssaan – ja oikeastaan hieman ylpeäkin tuntiessaan ehdan konnan. Haisuli on kauttaaltaan pörröisen karvan peitossa, ja hänellä on laihat jalat ja pienet tuntosarvet korvien sijaan.

Haisuli on luonteeltaan ahne ja ajattelee enimmäkseen omaa etuaan. Hän auttaa kyllä toisinaan muita, mutta ainoastaan jos hän hyötyy samalla itse. Kerran hän esimerkiksi auttoi Muumipeikkoa pääsemään eroon ei-toivotuista kyläilijöistä, mutta alkoi vastineeksi syödä Muumitaloa. Haisuli syö ihan mitä tahansa ja rouskuttelee mieluummin rakennuksen tai huonekalujen palasia kuin syö pannukakkua tai jäätelöä.

”Muumiperhe on varsin kiintynyt Haisuliin.”

Haisuli on ylpeä kelmin maineestaan, joskin hänen juonensa harvoin onnistuvat niin hyvin kuin hän toivoisi. Useimmiten hänen napataan itse teosta tai hänen aikeensa estetään ennen kuin hän saa aikaan suurta harmia.

 

Haisuli on suorapuheinen kiukkupussi, ja muumiperheen luottavaisuus saa hänet usein raivon partaalle. Muumiperhe on kuitenkin varsin kiintynyt häneen; etenkin Muumimamma pitää tämän rakastettavan lurjuksen puolta. Hänen tiedetään jopa piilotelleen Haisulia virkavallalta, ja kun Muumimamman käsilaukku erään kerran varastetaan, Haisuli pihistää sen takaisin.

Haisuli tavataan ensimmäisen kerran sarjakuvassa ”Moomin and the Brigands” (1954), joka on ensimmäinen The Evening News -sanomalehdelle piirretty Muumi-sarjakuva.

Tiesitkö tämän Haisulista?

Haisuli on hyvin kiinnostunut kaikesta, mikä saattaisi auttaa häntä pankkiryöstössä. Hän onnistuu myös houkuttelemaan Muumipapan avukseen keittämään ja myymään Manhattanin Dynamiitti -nimistä pontikkaa.

Haisuli Muumi-sarjakuvissa:

  • ”Rakas Haisuli, tulisitko kylään viikonlopuksi? Katsos minun vieraani…”
    ”Ahaa! Haluat savustaa ne ulos?”
    (Muumipeikko-sarjakuva, 1954)
  • ”Onko sinun pakko syödä taloni?”
    ”Minulle tulee aina yöllä nälkä!”
    ”Jos minä antaisin pannukakkua?”
    ”Älä, mutta tuolisi kaipaisivat suolaa!”
    (Muumipeikko-sarjakuva, 1954)
  • ”Hei, Haisuli! Pitkästä aikaa!”
    ”Sinä näytät yhtä kurjalta kuin ennenkin!”
    (Vaarallinen talvi -sarjakuva, 1955)
  • “Hyvä Haisuli, sinun ei pitäisi varastaa niin hirveästi.”
    “Se on ainoa, mitä minä todella osaan.”
    (Yhdistyselämää Muumilaaksossa, 1957)