12.12.2017

Tove Janssonin vastaus vuonna 1981 HS mielipidepalstalla esitettyyn kysymykseen

Mittavan uransa aikana Tove Jansson kuvitti muiden töiden ohella myös postikorttiaiheita esimerkiksi hyväntekeväisyyteen. UNICEFin vuoden 1971 joulukorttivalikoimissa oli kuvattuna Joulun ihme ja kymmenen vuotta myöhemmin ihastutti Rauhanmarssi.

24.12.1981 Helsingin Sanomien yleisönosastossa julkaistiin kysymys ”Rauha-sana unohtui, vai?”. Kommentin kirjoittaja oli huolissaan, että eivät kai Suomi ja suomen kieli ole vähäpätöisiä kuuluisalle taiteilijalle kun kortissa ei mainita rauha-sanaa suomeksi.

Helsingin Sanomat 24.12.1981

 

Kortissa rauha-sana on painettu suomen kielen sijaan englanniksi, espanjaksi, ranskaksi, venäjäksi ja japaniksi.

Tove Janssonilla oli tapana vastata lukijakirjeisiin aina henkilökohtaisesti ja tässä tapauksessa vaikka palaute oli julkaistu sanomalehdessä, taiteilija halusi ehdottomasti vastata myös tähän kysymykseen, joskin viiveellä ja eri lehdessä.

Tove Jansson oli keskustellut Rauhanmarssi-kortin luonnoksesta sattumalta jo aiemmin Fredsposten -lehden silloisen päätoimittaja Birgitta Bouchtin kanssa. Nähtyään Helsingin Sanomien yleisönosastossa julkaistun kommentin Jansson kysyi josko Fredsposten voisi julkaista vastauksen kysymykseen ikäänkuin kuriositeettina.

Kära Birgitta,
Minns du vi pratade om Unicefs kort, den första skissen? Apropå en arg insändare i Hels. San.
24 dec. Tror du saken kunde nämnas i Fredsposten som en kuriositet?

Tänkte svara på insändaren men det blev inte av och nu är det ju lite sent på dan.
Vad jag ville ha sagt: ”’Rauha-sana unohtui, vai? Signaturen ’Harmittaa koko kortti, Porvoo’ är
upprörd över att jag på mitt julkort för Unicef har utelämnat ordet Rauha i det fredståg jag har
tecknat. Nu ville jag gärna tala om att på den första skissen hade jag både rauha och en massa
andra språk, det var ett helt äventyr att försöka ta reda på hur man ska säga fred på så många sätt
som möjligt. Men Unicef förklarade att i dessa sammanhang får man bara använda fem olika
språk. Förstå det, den som kan! Tove Jansson”

 

Kirjeessään Birgitalle Tove Jansson selittää kuinka ensimmäisessä luonnoksessaan hän oli kirjoittanut rauha-sanan niin suomeksi kuin lukuisilla muillakin kielillä ja kuinka käännösten selvittäminen olikin itse seikkailu. Lopulliseen korttiin UNICEF kuitenkin halusi ainoastaan viisi valittua kieltä.

Vuoden 1982 Fredpostenin toisessa numerossa vastaus kysymykseen julkaistiin Toven toiveen mukaisesti. Toivottavasti vastaus tavoitti myös Helsingin Sanomien yleisönosastoon kysymyksen lähettäneen harmistuneen porvoolaisen.

Fredsposten 2/1982

 

Suomen Rauhanliitto päätti vastikään lahjoittaa alkuperäisen Tove Janssonin 7.3.1982 päivätyn kirjeen Muumien tekijänoikeuksia valvovalle Moomin Charactersille ja kirje julkaistiin kokonaisuudessaan myös juuri ilmestyneessä Fredsposten 4/2017 lehdessä.

Lehden irtonumeron voit ostaa seuraavilta jälleenmyyjiltä:

Akademiska Bokhandeln (Helsingfors)
När-Bok (Närpes)
Tidskriftsbutiken (Malmö)
Antikvariat Bode Carlshamn (Karlshamn)
Spättans antikvariat (Göteborg)
Kulturtidskrifter.nu (Sätila)
Bokkafé Angbett (Skellefteå)
Gros bokhandel (Vasa)

 

Kansikuva ja kuva kirjeestä: © Moomin Characters™

Mitä mieltä olit artikkelista?

Jaa artikkeli