Minna Canthin ja tasa-arvon päivän kunniaksi on oiva mahdollisuus pysähtyä pohtimaan miten tasa-arvoisuus näkyi Muumien luojan, Tove Janssonin, elämässä ja taiteessa. Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja jonka elämäntyö on vaikuttanut suuresti Suomen kehittymiseen tasa-arvon ja koulutuksen edelläkävijämaaksi.
Muumi-tarinoiden arvot nousevat Tove Janssonin edustamasta maailmasta. Tove Jansson (1914-2001) edusti sukupolvea, jolloin Suomessa naiset saivat äänioikeuden, kolmantena maailmassa ja ensimmäisenä Euroopassa. Suomea pidetään edelleenkin tasa-arvon edelläkävijämaana ja viime vuosina Suomi on monissa tutkimuksissa kuulunut tasa-arvon kärkimaihin. Myös Tove ja Lars Janssonin perustaman Moomin Characters -perheyrityksen tahtotilana on ollut nostaa tasa-arvoasioita puheenaiheiksi muiden Tove Janssonin arvojen ohella.
8.3.2018, kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi, Moomin Characters lahjoitti
300 000 euroa brittiläiselle hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamille tukeakseen naisia ja tyttöjä ympäri maailmaa. Näkymätön lapsi -kampanjan avulla Moomin Characters halusi ojentaa auttavan kätensä työhön epätasa-arvoa ja äärimmäistä köyhyyttä vastaan ympäri maailmaa. Koska valtaosa köyhyydestä koskee maailman naisia, kampanja keskittyi tukemaan nimenomaan naisten ja tyttöjen asemaa.
Kampanjan yhteydessä ensimmäistä kertaa yksittäisenä novellina julkaistu Näkymätön lapsi julkaistiin alunperin Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia -kirjassa vuonna 1962. Tove Janssonin rakastetussa tarinassa tyttö muuttuu näkymättömäksi tultuaan huonosti kohdelluksi hänestä huolehtivan tädin toimesta. Päästyään Muumitaloon Muumiperheen luokse lämpö, ystävällisyys sekä arvostus saavat näkymättömän tytön jälleen näkymään ja saavuttamaan paikkansa maailmassa. Jokaisella naisella ja tytöllä kuuluisi olla tämä oikeus, niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.
Tove Jansson kulkemassa omia polkujaan
Janssonin omassa elämässä ja Muumi-tarinoissa tasa-arvo ja suvaitsevaisuus kulkevat käsikädessä. Huolimatta sukupuolesta, rodusta, uskonnosta tai seksuaalisesta suuntautumisesta, jokainen ansaitsee tulla kuulluksi ja arvostetuksi. Myös mahdollisuus kulkea omia polkujaan sekä yksilönvapaus olivat Janssonille henkilökohtaisesti tärkeitä arvoja jotka välittyvät hänen kirjoittamistaan Muumi-kirjoista ja -sarjakuvista.
Homoseksuaalisuus oli Suomessa laitonta vuoteen 1971 saakka, mutta siitä huolimatta Tove Jansson eli yhdessä elämänkumppaninsa taidegraafikko Tuulikki ”Tooti” Pietilän kanssa vuodesta 1955 alkaen elämänsä loppuun asti. Vuonna 1957 ilmestyneessä kirjassa Taikatalvi, ensimmäistä kertaa esiintyvä hahmo Tuutikki on saanut inspiraationsa Pietilästä.
Pari esiintyi ensimmäisenä naisparina vuoden 1992 itsenäisyyspäivän vastaanotolla Presidentinlinnassa Presidentti Mauno Koiviston kutsumana. Sittemmin myös muita samaa sukupuolta edustavia pareja on nähty itsenäisyyspäivän vastaanotoilla vuosien saatossa.
Jo ennen Pietilää Janssonilla oli ollut suhde Vivica Bandleriin josta hän kirjoitti jo vuonna 1948 ilmestyneessä kirjassaan Taikurin hattu. Tässä kolmannessa Muumi-tarinassa esiintyvät hahmot Tiuhti ja Viuhti saivat inspiraationsa nimenomaan Tovesta ja Vivicasta. Useiden tulkintojen mukaan kirjassa kuvattu kaksikon oma salakieli oletettavasti kuvasti homoseksuaalisuuden laittomuuden vuoksi heidän yhteistä salaisuuttaan samalla kun he kantoivat mukanaan tulenpunaista rubiinia rakkauden symbolinaan.
“Vaikka Tove kirjoitti Muumi-kirjat lastenkirjoiksi, kuvasi hän tuotantonsa kautta myös oman aikansa maailmaa, myös aikuislukijoille. Vastoin yleistä tapaa toimia, Tove toteutti koko elämänsä ajan itsenäisen naisen uraa, ottaen omalla tavallaan kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin”, Tove Janssonin veljentytär Sophia Jansson sanoo.
Kuvat: Moomin Characters
Lue lisää:
Muumien tapa elää sopusoinnussa luonnon kanssa esimerkkinä meille kaikille