Tove Janssonin rakkaus maalaamiseen Didrichsenin taidemuseon uuden näyttelyn keskiössä

"Tove Jansson – Maalaaminen on kaikkein tärkeintä" -niminen näyttely aukeaa Didrichsenin taidemuseossa Helsingin Kuusisaaressa 13. maaliskuuta, ja se on avoinna läpi kevään aina 30. toukokuuta 2021 saakka.

Tove Jansson (1914–2001) oli monilahjakkuus. Hän muun muassa kuvitti, kirjoitti aikuisille ja lapsille sekä piirsi sarjakuvia. Pitkän uran läpi kuvataiteilijuus ja maalaaminen säilyivät hänelle kuitenkin kaikkein merkityksellisimpinä. Nyt Didrichsenin taidemuseo esittelee pian päättyvän Vincent Van Goghin näyttelyn jälkeen Tove Janssonin maalaustaidetta.

Vuonna 1965 avattu Didrichsenin taidemuseo sijaitsee Helsingin Kuusisaaressa, arkkitehti Viljo Revellin Marie-Louise ja Gunnar Didrichsenille suunnittelemassa rakennuksessa. Vuosien saatossa taidemuseo on esitellyt niin suomalaisille kuin kansainvälisillekin vierailleen muun muassa  Edvard Munchin, Salvador Dalín, Henry Mooren, Helene Schjerfbeckin ja Reidar Särestöniemen taidetta, kuin myös omiin kokoelmiinsa kuuluvien Pablo Picasson, Wassily Kandinskyn ja Mark Rothkon teoksia.

Näyttely esittelee Janssonin taiteilijuuden lähtökohdat

Kuvanveistäjän ja kuvittajan tyttärelle taiteilijuus oli ilmiselvä ammatinvalinta. Tukholmassa 1930-luvun alkuvuosina suoritettuja taideteollisia opintoja seurasivat Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun taidemaalariluokka, opinnot Pariisissa ja matkustelu Euroopassa. Opetustakin merkityksellisemmäksi osoittautui taiteilijatoverijoukko. Jansson seurasi yhteisössään suomalaisen ja kansainvälisen taiteen ilmiöitä – hänen taidekäsityksensä pysyi kuitenkin varsin uskollisena hänen varhain omaksumilleen arvoille.

”Tove Jansson – Maalaaminen on kaikkein tärkeintä” -niminen näyttely esittelee Janssonin lähtökohdat: taiteilijakodin perinnön sekä nuoren taidemaalarin kehityksen ystäväpiirin kuvataiteeseen heijastaen. Ensimmäinen ajallinen painopiste osuu 1930- ja 1940-luvuille – aikaan, jolloin menestyksekkäät kirjailijan ja kuvittajan toimet eivät kilpailleet Janssonin ajasta taidemaalarina.

Tove-Jansson-Didrichsen-Museum-Lanscape-picnic
Tove Jansson: Maisema (piknik), 1930-luku, guassi

Janssonin taiteen rinnalla nähdään teoksia taiteilijatovereilta, mm. Sam Vannilta, Eva Cederströmiltä, Tapio Tapiovaaralta ja Ina Collianderilta.

Toinen painotus osuu 1950–60-lukujen taitteeseen, jolloin Jansson koki esittävien maalaustensa olevan ajasta jääneitä ja seurasi suuntausta kohti abstraktia – silti edelleen kuvaavia, kerronnallisia elementtejä teoksiin sisällyttäen. Muutosta havainnollistavien teosten rinnalla nähdään 1950- ja 1960-lukujen teoksia saman sukupolven taiteilijoilta, mm. Lars-Gunnar Nordströmiltä, Anitra Lucanderilta, Tuulikki Pietilää unohtamatta.

Tove-Jansson-Self-Portrait
Tove Jansson: Tupakoiva tyttö, 1940, öljy.

”Kun Janssonin kuolemasta vuonna 2001 tulee nyt kuluneeksi kaksikymmentä vuotta, Didrichsenin taidemuseolla on ilo ja kunnia esittää yhden Suomen rakastetuimman taiteilijan tuotantoa hänelle itselleen tärkeimmästä eli maalaustaiteen näkökulmasta”, museonjohtaja Maria Didrichsen kommentoi.

Näyttelyn ytimen muodostavat Moomin Characters Oy Ltd:iltä lainaksi saadut teokset. Niitä täydentävät kotimaisista museo- ja yksityiskokoelmista lainatut teokset. Näyttelytyöryhmän on muodostanut Didrichsenin taidemuseo.

Didrichsenin taidemuseo – perheen rakkaudesta taiteeseen

Didrichsenin kokoelma on syntynyt rakkaudesta taiteeseen. Museon perustajat Marie-Louise (1913–1988) ja Gunnar (1903–1992) Didrichsen keräsivät 1940-luvulta alkaen merkittävän taidekokoelman yhteisestä mieltymyksestä.

Didrichsen-Art-Museum-Helsinki-Kuusisaari-Rauno-Träskelin

Villa Didrichsenin innoittajana oli Maire Gullichsenin Villa Mairea Noormarkussa. Didrichsenit pyysivät Alvar Aaltoa piirtämään myös heille kodin vastaavassa hengessä. Kiireidensä vuoksi Aalto kieltäytyi suositellen tilalleen Viljo Revelliä, joka ”on ainoa, joka pystyy samaan kuin minä”.

Didrichsenin-taidemuseo-Rauno-Träskelin

Museorakennuksena toimivan Villa Didrichsenin taidemuseosiipi avattiin yleisölle syyskuussa 1965. Avajaisten kunniavieraana olivat Sylvi ja Urho Kekkonen. Didrichsenin taidemuseon avaaminen oli tärkeä tapaus Helsingin taide-elämässä, sillä taidemuseoita ja gallerioita oli huomattavasti vähemmän kuin nykyisin.

Didrichsen-Art-Museum-Rauno-Träskelin

Kuuntele museon kiehtova, vastikään julkaistu podcast oppiaksesi lisää museon historiasta.

 

Kuvat Didrichsenin taidemuseosta: Rauno Träskelin