Syystunnelmaa Muumien malliin – Inspiroivimmat syyssitaatit Tove Janssonin tuotannossa

Tove Jansson onnistui kirjallisessa tuotannossaan tulkitsemaan syksyn synnyttämiä muutoksia tavalla, joka innostaa lukijaa kuulostelemaan luonnonvoimia ja näkemään miten niiden myllerryksistä voi saada voimaa ja inspiraatiota.

“Viihtyminen on hyvin helppoa“

“Sillalla voi lojua ja katsella miten vesi virtaa. Taikka sitten voi hyppiä, tai kahlata suon poikki punaisissa saappaissa. Tai käpertyä kuuntelemaan sateen rummutusta katolla. Viihtyminen on hyvin helppoa.”
– Muumilaakson marraskuu

“Kalastaja istui talossaan ja näki aaltojen kasvavan. Oli siunatun ihanaa, ettei enää tarvinnut välittää mistään. Kukaan ei kysellyt eikä kertonut, ei tarvinnut sääliä ketään eikä mitään. Oli vain taivaan ja meren käsittämätön ja saavuttamaton suuruus, joka virtasi hänen ylitseen ja ohitseen eikä koskaan voinut tuottaa hänelle pettymystä.”
– Muumipappa ja meri

Sent-i-november-snusmumriken

“Maan kamarasta nousi myöhäissyksyn salainen puutarha”

“Metsä oli sateesta raskas, puut aivan hiljaa. Kaikki oli lakastunut ja kuollut, mutta maatuneesta maan kamarasta nousi kohisevalla voimalla myöhäissyksyn salainen puutarha – kiiltävien turvonneitten kasvien outo lajisto, jolla ei ollut mitään tekemistä kesän kanssa.“
– Muumilaakson marraskuu

”Uusia väkeviä värejä oli kaikkialla, ja kaikkialla maassa loistivat pudonneet pihlajanmarjat. Mutta sananjalat olivat mustia.”
-Muumilaakson marraskuu

“Juuri näin oli asuttava, jos piti suurista aalloista. Saattoi istua tyrskyjen keskellä ja nähdä valtavan vihreän vesivuoren tulevan ja kuulla meren jymistävän kattonsa ylitse.”
– Muumipappa ja meri

“Hän antoi täydellisen yksinäisyyden tulla”

“Punaiset ja keltaiset lehdet leijuivat hänen ympärillään, ja etäältä kukkuloiden keskeltä nousi uusi rankka syyssade pestäkseen viimeisetkin rippeet kaikesta mitä hän ei halunnut muistaa.”
– Muumilaakson marraskuu

“Sitten hän ryömi sementtitaloonsa, käpertyi harmaaksi ryppyiseksi mytyksi ja antoi täydellisen yksinäisyyden tulla.”
– Muumipappa ja meri

“Hän tuli tyrskyjen luo ja pysähtyi rantatöyräälle. Siellä vaelsi hänen merensä aalto aallolta ohitse sähisevänä ja ylimielisenä, rauhallisena ja rajuna. Isä pyyhkäisi pois kaikki mietteensä, hän vain eli täydesti, hännänhuipusta korviin saakka.”
– Muumipappa ja meri

“Muuten ei voi tulla uutta kevättä”

“Vaihtelu on välttämätöntä. Muuten sitä tottuu liikaa toisiinsa ja kaikki on samanlaista, eikö niin, kultaseni?”
– Muumipappa ja meri

”Syksyn verkkainen vaihtuminen talveen ei ole ensinkään hullumpaa aikaa. Se on turvaamisen ja huolehtimisen aikaa, se on aikaa jolloin itse kukin kerää talven varalta niin suuria varastoja kuin suinkin. Tuntuu hyvältä kerätä omaisuutensa aivan likelle itseään, koota ajatuksensa ja kääriytyä lämpöönsä ja kaivautua kaikkein perimmäiseen koloon, turvallisuuden keskipisteeseen, missä voi puolustaa kaikkea mikä on tärkeää ja arvokasta ja ikiomaa. Sitten saavat pakkaset ja pimeys ja myrskyt tulla minkä ehtivät.”
– Muumilaakson marraskuu

“Nyt hiipii viileä syksy Muumilaaksoon. Sillä muuten ei voi tulla uutta kevättä.”
– Taikurin hattu