”Olen rakastunut mielettömästi naiseen” – Queer-teemat Tove Janssonin elämässä ja taiteessa

Tove Janssonin kotikaupungissa Helsingissä juhlistetaan kesäkuun päätteeksi Pride-viikkoa, jonka kunniaksi myös Moomin.com tarkastelee Muumilaaksossa ilmeneviä erilaisia sukupuolirooleja sekä Toven taiteesta ja elämästä löydettävissä olevia queer-teemoja. Kolmiosaisen artikkelisarjan ensimmäisessä osassa syvennymme niihin taianomaisiin viikkoihin, joina Tove rakastui ensimmäistä kertaa naiseen.

Tove Jansson oli rohkea nainen. Se ilmeni sekä tavassa, jolla hän loi taidetta, että siinä, miten hän valitsi elää elämänsä. Hän oli etsiskelijä, joka halusi itse määrittää oman roolinsa niin ihmisenä kuin taiteilijanakin, karttaen ajan tiukkoja sukupuolimääritelmiä. Hän oli sekä kunnianhimoinen taidemaalari ja kuvittaja että tuottelias ja uraauurtava kirjailija niin aikuisten proosassa kuin myös lastenkirjallisuudessa.

Yksityiselämässään hän rakastui sekä miehiin että naisiin, ja tämä oli hänelle luonnollinen osa elämää.

Hänen näkemyksensä rakkaudesta kiteytyy kauniisti näihin sanoihin, jotka hänen kustannustoimittajansa ja ystävänsä Helen Svensson toisti audiodokumenttisarjassa ”Penseln, pennan och hjärtat”:

”Rakastuin aina ihmiseen. Joskus tuo ihminen oli mies, ja joskus nainen, eikä sillä ollut merkitystä. Tärkeintä oli se, että rakastuin häneen ihmisenä.”

“Olen rakastunut naiseen” 

Tove asui 45 vuotta elämästään yhdessä naisen kanssa, ja sitä ennen hänellä oli elämänsä aikana useita samansukupuolisia suhteita. Hän ei koskaan yrittänyt piilottaa tai peitellä seksuaalista identiteettiään – ei, vaikka se ei ollut noin aikoina sosiaalisesti hyväksytty. Kun hän ensimmäisen kerran rakastui naiseen, homoseksuaalisuus tulkittiin Suomessa rikokseksi ja sairaudeksi pysyen laittomana aina vuoteen 1971 asti.

Joulukuussa 1946, kun Tove oli 32-vuotias, hän kirjoitti seuraavat sanat ystävälleen Eva Konikoffille:

”On tapahtunut jotain mistä minun on ymmärtääkseni puhuttava kanssasi. Olen niin onnellinen ja iloinen, ja niin vapautunut. Sinähän tiedät että tunnen olevani Atoksen vaimo, ja niin tulen varmaan aina tuntemaan. Mutta nyt minulle on käynyt niin, että olen mielettömästi rakastunut naiseen. Ja se tuntuu minusta täysin luonnolliselta ja aidolta – ei mitään ongelmia. Minulla on pelkästään ylpeä ja hillittömän hilpeä olo. Viime viikot ovat olleet silkkaa rikkaiden kokemusten, hellyyden ja intensiteetin tanssia – löytöretki valtaisan yksinkertaisuuden ja kauneuden uudelle maaperälle.”

Salaisia rakkauskirjeitä

Nainen, johon Tove oli rakastunut, oli agronomi ja karismaattinen teatterijohtaja Vivica Bandler. Heidän välilleen syntyi intohimoinen rakkaussuhde, ja Tove oli onnensa kukkuloilla. Hän halusi kertoa koko maailmalle löytämästään rakkaudesta, mutta Vivica halusi pitää asian yksityisempänä. Heidän käymästään kirjeenvaihdosta käy ilmi kuinka tarkasti Tove joutui harjoittamaan erilaisia varokeinoja, jotta kirjeistä ei ilmenisi hänen lähettäneen rakkauskirjeitä Vivicalle.

”P.S. Parturini kirjoitti osoitteen siihen ruskeaan kirjekuoreen, niin ettei sinun tarvitse aloittaa vuotta hirveillä selityksillä. Minä osaan olla järkevä! Ensi kerralla pyydän talonmiestä kirjoittamaan, sitten siirtomaatavara-kauppiasta.” (Kirje Vivicalle 30.12.46)

Tove työskentelemässä freskonsa Juhlat kaupungissa parissa assistenttinsa kanssa.

Vivica on osa yhtä Toven suurimmista töistä, 6×2-metristä seinämaalausta nimeltään Juhlat kaupungissa, jonka hän työsti tilaustyönä Helsinkin Kaupungintalolle. Freskon oli tilannut Vivican isä, joka oli kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Tove maalasi myös itsensä teokseen. Hän istuu pöydän takana, ja hänen takanaan on Vivica, hänen rakkautensa salainen kohde, joka tanssii yhdessä miehen kanssa. Teos on nykyään osa HAMin kokoelmaa. Tuula Karjalainen, joka on kirjoittanut Toven elämänkerran, on tulkinnut tämän mahtipontiseksi rakkaudentunnustukseksi, vaikka lähipiiri ei tätä olekaan näin aivan suoraan nähnyt.

Artikkelisarjan seuraavassa osassa saamme lukea siitä, miten Vivican vaikutus näkyy Muumi-tarinoissa ja mitkä muita kiinnostavia sukupuolisuuteen liittyviä teemoja Muumi-kirjoista ja -sarjakuvista on löydettävissä.

Moomin Characters Helsinki Pride -tapahtumassa

Moomin Characters juhlistaa Pride-tapahtumaa Toven kotikaupungissa Helsingissä ja toimii Priden yhteistyökumppanina.

Pride-viikko saatettiin käyntiin maanantaina 24.6. Kansallismuseossa järjestetyssä avajaistapahtumassa, jonka osana Moomin Characters antoi luennon queer-teemoista Toven elämässä ja taiteessa.

Perjantaina 24.6. järjestimme myös yhdessä Nuorten Priden kanssa ja floristi Pirjo Kopin johdolla kukkaseppeletyöpajan Tove Janssonin kukkaseppeleiden inspiroimana.

Kukkaseppeleet näkyvät myös Helsinki Priden uudessa kangaskassissa, jota koristaa eksklusiivisesti Helsinki Priden käyttöön annettu Toven kuvituskuva vuodelta 1979. Kobra Agencyn suunnitteleman Pride-kassin herkkä kukkakuvitus on alun perin tehty Love Recordsin julkaiseman Humppaoravat-yhtyeen Tuulen laulu -nimisen LP-levyn kanteen. Uniikkia kuvaa ei ole aikaisemmin käytetty muualla, ja kassien myynnistä kerätyt varat käytetään Helsinki Pride -yhteisön nuoriso- ja yhteisötyön hyväksi.

Flower_Crown_Workshop_Pride_Helsinki

Lainaukset löytyvät Boel Westinin ja Helen Svenssonin kirjasta Kirjeitä Tove Janssonilta. 

Kuvat: Pääkuva Beata Bergström, Juhlat kaupungissa mustavalkoinen Per Olov Jansson