Kansallismuseossa elokuussa avautuvasta muumien merkkivuotta juhlistavasta näyttelystä tuli yhä ajankohtaisempi

Rohkeus, rakkaus, vapaus! -näyttely vie 14.8. alkaen taianomaiselle matkalle rakastettujen satuhahmojen elämänarvoihin ja filosofiaan.

Tove Jansson kirjoitti ensimmäisen muumikirjansa Muumit ja suuri tuhotulva epävarmuuden ja uhkakuvien keskelle. Oli talvisodan aatto vuonna 1939, valtioiden rajat alkoivat sulkeutua eikä tulevaisuudesta tiennyt kukaan – ajankohta, jolla on yllättäen paljon yhtymäkohtia tämän päivän kanssa. Toven käsikirjoitus jäi pöytälaatikkoon ja julkaistiin vasta sodan jälkeen vuonna 1945, 75 vuotta sitten.

Kansallismuseossa 14.8.2020–28.2.2021 nähtävän näyttelyn lähtökohtana ovat Tove Janssonin (1914–2001) muumikuvitukset ja -tekstit: maisema, hahmot ja arvomaailma. Muumiteoksissa pääsevät ääneen erilaiset elämännäkemykset ja persoonat, ja näyttelyssä myös muumitarinoiden välittämät arvot. Mitä merkitsevät ystävyys, rakkaus, luonnon kunnioittaminen, seikkailunhalu, tasavertaisuus, suvaitsevaisuus, vapaus tai rohkeus – mikä elämässä on tärkeää, mikä turhaa?

Moomins_couragefreedomlove_copyright

 

“Muumitarinoiden hahmot ovat jo vuosikymmenien ajan omalla lämpimällä tavallaan rakentaneet sitä arvomaailmaa, johon suomalaisen yhteiskunnan kestävyys nojaa. Juuri nyt niiden viesti on entistäkin ajankohtaisempi. Muumien seikkailuja ja dialogeja siivittää yhdenvertaisuuden, empatian ja avarakatseisuuden viisaus, jota tarvitaan niin kriisien kestämisessä kuin konfliktien ennalta ehkäisemisessäkin”, Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila sanoo.

Rohkeus, rakkaus, vapaus! -näyttely vie seikkailulle halki hämärän metsän kohti kukkivaa laaksoa ja vapaana välkkyvää merta. Kävijä kohtaa matkallaan pärskyvät aallot, kelluvan teatterin ja taikojen talven.

Kansallismuseo toteuttaa Rohkeus, rakkaus, vapaus -näyttelyn yhteistyössä Moomin Characters Oy Ltd:n kanssa. Näyttelyn kuvitus ja sitaatit perustuvat Tove Janssonin alkuperäisiin teoksiin. Taiteellisesta toteutuksesta ja näyttelyarkkitehtuurista vastaa Alexander Reichstein.

Kansikuva: Jussi Hellsten / Museovirasto