Tove Janssonin Muumi-tarinoissa jokainen saa olla osa perhettä huolimatta minkä lajin ötökästä tai hahmosta onkaan kyse – jokainen on tervetullut Muumitaloon. Vaikka Muumi-kirjat ovat kirjoitettu vuosikymmeniä sitten, suvaitsevaisuuden viesti ja sanoma ovat edelleen tarpeellisia ja ajankohtaisia.
Janssonin oma elämä sekä hänen luomansa Muumi-tarinat perustuivat ajattomien arvojen ympärille, merkittävimpinä ennenkaikkea suvaitsevaisuus ja rakkaus toisia ja yhtälailla luontoa kohtaan. Elämän upean moninaisuuden kunnioittaminen, hyväksyminen sekä arvostaminen, olivat itsestäänselvyyksiä Tove Janssonille ja tämän hän halusi tuoda vahvasti esille myös kirjoittamissaan ja kuvittamissaan tarinoissa joissa erilaiset Muumilaakson hahmot seikkailevat.
Tove Jansson (1914-2001) edusti sukupolvea, jolloin Suomessa naiset saivat äänioikeuden, kolmantena maailmassa ja ensimmäisenä Euroopassa. Janssonin Muumi-kirjoissa ja -sarjakuvissa korostuu, kuinka jokainen ansaitsee tulla kuulluksi ja arvostetuksi.
Taiteilijaperheeseen syntynyt Tove otti omalla tavallaan kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin mikä aikoinaan oli vastoin yleistä tapaa toimia. Hän esimerkiksi eli yhdessä elämänkumppaninsa taidegraafikko Tuulikki ”Tooti” Pietilän kanssa vuodesta 1955 alkaen elämänsä loppuun asti vaikka homoseksuaalisuus oli Suomessa laitonta vuoteen 1971 saakka.
Lastenkirjoissa kuvattuna tärkeitä arvoja myös aikuisille
Harva lapsi, tai edes aikuinen, tulee ajatelleeksi Muumi-tarinoiden hauskojen Tiuhti ja Viuhti -hahmojen symboliikan kuvastavan juuri homoseksuaalisuutta. Tai että vuonna 1957 ilmestyneessä Taikatalvi-kirjassa ensimmäistä kertaa esiintyvä hahmo Tuutikki sai inspiraationsa nimenomaan Janssonin silloisesta kumppanista Tuulikki Pietilästä.
Jo ennen Pietilää Janssonilla oli ollut suhde Vivica Bandleriin josta hän kirjoitti vuonna 1948 ilmestyneessä kirjassaan Taikurin hattu. Taikurin hatussa esiintyvät hahmot Tiuhti ja Viuhti saivat inspiraationsa juuri Tovesta itsestään sekä rakastetustaan Vivicasta. Useiden tulkintojen mukaan kirjassa kuvattu kaksikon oma salakieli oletettavasti kuvasti homoseksuaalisuuden laittomuuden vuoksi heidän yhteistä salaisuuttaan.
Aikuislukijoille tarinoihin luodut syvemmät merkitykset saattavat aueta lapsia selvemmin vaatien kuitenkin ehkä aikuisiltakin useita lukukertoja tai selvennystä tarinoiden syvempään olemukseen. Ehkä sinäkin luet Muumi-kirjoja ensi kerralla jälleen uudella silmällä?
Muumi-tarinoiden viesti suvaitsevaisuudesta ohjenuorana meidän elämäämme
Muumiperheen äiti Muumimamma piti aina huolen, että Muumitalo on turvallinen ja rakastava paikka niin perheelle kuin vieraillekin. Eläkäämme me ihmisetkin kuten Muumilaaksossa – huolimatta ulkomuodosta, asemasta, arvoista, sukupuolesta, uskonnosta tai esimerkiksi seksuaalisesta suuntautumisesta, jokaisella meistä on oikeus elää rauhassa sellaisena kuin olemme – tyrkyttämättä näkemyksiämme toisille.
Kansikuva: Sarjakuvasta #1 Muumipeikko (1954-1955) Tove Jansson ©Moomin Characters™